Moduuli 4: Yhteistoiminnallisen oppimisen edistäminen etäopetuksessa

Mikä on yhteisöllinen oppiminen ja miksi se on tärkeää?

Pienryhmissä tapahtuvan oppimisen kehitys johtui osittain vahvoista todisteista, jotka osoittivat, että pienryhmissä työskentelevät opiskelijat suoriutuvat paremmin useilla avainalueilla verrattuna muihin. Näihin kuuluvat tiedon kehittyminen, ajattelutaidot, sosiaaliset taidot ja kurssityytyväisyys (Barkley ym., 2014).

Laajan lähestymistapojen valikoiman hyöty on, että opettajilla on monia ryhmäoppimisen muotoja, joista valita. Haasteena on, että lähestymistapoja on niin paljon, että valinnan tekeminen voi olla vaativaa, ja joskus voi olla vaikea tehdä eroja tiettyjen ryhmäoppimisen lähestymistapojen monien varianttien välillä. Näistä syistä (hyödyistä ja haasteista) viime vuosikymmeninä tieteellinen kirjallisuus on lisääntynyt (Davidson & Major, 2014).

Valitettavasti ryhmäoppimisstrategioihin liittyvä terminologia on tullut erittäin monimutkaiseksi niin, että niiden erottaminen toisistaan on muodostunut haastavaksi. Aiheesta kertova kirjallisuus on täynnä epäselviä ja usein hämmentäviä viestejä. Nämä lähestymistavat menevät niin pitkälle päällekkäin, että niiden terminologiaa usein yhdistetään, vaihdetaan tai koetaan läheisesti liittyviksi variaatioiksi. Tämän asiakirjan tavoitteena on tarjota selkeyttä luokittelemalla ja jalostamalla erilaisia ryhmätyömenetelmiä luokkahuoneympäristössä ja tarjota ohjeita tehokkaaseen työskentelyyn opiskelijoiden kanssa. Lähestymistapamme on linjassa Davidsonin ja Majorin (2014) työssä hahmotellun kehyksen kanssa.

Tutkiessamme opiskelijoiden yhteistyötä verkko-opetuksessa on keskeistä ymmärtää yhteisöllisen oppimisympäristön rakenteellisten erojen asteet. Nämä kirjoittajat erottivat kolme pääasiallista lähestymistapaa: Yhteisöllinen oppiminen, joka edustaa vähiten rakenteellista muotoa missä opiskelijat osallistuvat avoimiin keskusteluihin ja tiedon jakamiseen; Ongelmaperustainen oppiminen (ja tähän lähestymistapaan sisällytämme myös projektiperusteisen oppimisen), tarjoaa kohtalaisen tason rakenteellisuutta ohjaamalla opiskelijoita ratkaisemaan yhdessä tiettyjä todellisen maailman haasteita; ja Yhteistoiminnallinen oppiminen, joka on rakenteellisin lähestymistapa järjestää oppijat virallisiin tiimeihin määriteltyine rooleineen ja tavoitteineen. Seuraavissa osioissa syvennymme tarkemmin kuhunkin näistä yhteistyöparadigmoista, tuomme valoa niiden ainutlaatuisiin ominaisuuksiin, etuihin ja parhaisiin käytäntöihin online-oppimismaisemassa.