Opettajien näkökulmat

1. Opettajien vastaukset kyselyyn useista muuttujista

Pilottiopetustoimintaa arvioitiin opettajien toimesta kyselyn kautta, keskittyen erilaisiin opettajien havaitsemiin muuttujiin. Nämä muuttujat käsittivät Sitoutumisen, Kiinnostuksen, Motivaation oppimista kohtaan, Tiimityöskentelyn viestinnän ja yhteistyön, Opiskelijoiden välisen yhteenkuuluvuuden tunteen, Itsesäätelyn, Viestinnän ja vuorovaikutuksen opettajan kanssa, Oppimiskäsityksen, Teknologian käytön oppimisessa, Teknologiaa hyödyntävien opetustaitojen käytön, Opetustaitojen parantumisen ja Vaikutuksen oppilaisiin, joilla on vaikeuksia tai alhainen sosioekonominen tausta (LSEB).

"Käsityksen" osalta (mitattu Likert-asteikolla 1:stä 5:een) tulokset osoittivat positiivista opettajien vastausta (katso Taulukko 11). Korkein keskiarvo havaittiin alueella 'Teknologian käytön oppiminen' (M=4.29, SD=0.64), seurasi tiiviisti 'Opetustaitojen parantuminen' (M=3.95, SD=0.74) ja 'Oppimiskäsitys' (M=3.86, SD=0.48). Alimmat pisteet merkittiin 'Opiskelijoiden välisen yhteenkuuluvuuden tunteeseen' (M=2.76, SD=0.90) ja 'Viestintään ja vuorovaikutukseen opettajan kanssa' (M=2.76, SD=0.83), viitaten siihen, että nämä alueet saattavat vaatia lisähuomiota pilottiprojektin tulevissa iteraatioissa.

"Vertailun" näkökulmasta (mitattu Likert-asteikolla 1:stä 3:een) pilottitoiminta arvioitiin yleisesti korkeammaksi kuin tavalliset opetuskäytännöt. Huomattavasti 'Teknologian käytön oppiminen' sai korkeimman pistemäärän (M=2.90, SD=0.30), osoittaen merkittävää parannusta verrattuna tavanomaisiin käytäntöihin. Kuitenkin 'Opiskelijoiden välisen yhteenkuuluvuuden tunne' (M=1.67, SD=0.80) ja 'Viestintä ja vuorovaikutus opettajan kanssa' (M=1.71, SD=0.78) saivat alhaisemmat pisteet, viittaen siihen, että pilottitoiminta oli vähemmän tehokasta näillä alueilla verrattuna perinteisiin menetelmiin.

Kaiken kaikkiaan pilottiopetustoiminta osoitti positiivisen vaikutuksen useisiin keskeisiin koulutusmuuttujiin, erityisesti teknologian sisällyttämiseen oppimiseen ja opetustaitojen parantamiseen. Kuitenkin alueet, jotka liittyvät opiskelijoiden yhteenkuuluvuuteen ja opettaja-opiskelija vuorovaikutukseen, vaativat parannusta.

2. Ketterä ajattelutapa

Palautteessa, jonka toisen asteen koulutuksen opettajat antoivat pilottiopetustoiminnasta, havaitsemme laajan valikoiman vastauksia "ketteryysmielenkiintoa" koskien. Jotkut opettajat ilmaisivat huolensa siitä, että toiminta oli liian haastavaa autismin ja matalan ÄO:n omaaville opiskelijoille, viitaten mahdollisiin vaikeuksiin sopeutua muutoksiin tässä erityisryhmässä. Sitä vastoin toiset jakoivat positiivisia kokemuksia, huomaten, että toiminta oli hyödyllistä oppilaiden osallistumisen, järjestämisen ja tavoitteiden asettamisen kannalta, joten se myötävaikutti ketterän ajattelutavan kehittymiseen.

Vallitseva teema vastauksissa oli parantunut järjestäytyminen. Useat opettajat kertoivat, että toiminta auttoi heitä ja heidän oppilaitaan tulemaan järjestelmällisemmiksi ja tehokkaammiksi tehtävien hallinnassa. Tämä sopii hyvin yhteen ketterän ajattelutavan ydinarvojen kanssa, joka korostaa sopeutumiskykyä ja kykyä vastata tehokkaasti muuttuviin olosuhteisiin. Opettajien tunnustus parantuneesta järjestäytymisesta voi viitata positiiviseen askeleeseen kohti ketterän ajattelun edistämistä luokkahuoneessa.

Lisäksi jotkin opettajat korostivat kärsivällisyyteen ja joustavuuteen liittyviä näkökohtia. He mainitsivat, että työkalujen kuten Mural käyttäminen ja VR-laitteiston odottaminen kannustivat oppilaita harjoittamaan kärsivällisyyttä ja olemaan joustavampia oppimisen lähestymistavassaan. Nämä ominaisuudet ovat olennaisia sopeutuvuuden ja sinnikkyyden komponentteja, viitaten siihen, että toiminnalla oli positiivinen vaikutus näillä alueilla.

Lisäksi itsenäisen työn lisääntyminen oli yleinen havainto opettajien keskuudessa. Monet huomauttivat, että toiminta rohkaisi oppilaita työskentelemään itsenäisemmin, antaen heille vapauden cValitsevat tehtävänsä ja tekevät yhteistyötä vertaistensa kanssa. Tämä itsenäisen työn kohti siirtyminen voidaan nähdä merkittävänä askeleena kohti ketterän mielenlaadun kehittämistä, joka korostaa yksilöllistä ja yhteistyöhön perustuvaa ongelmanratkaisua.

On kuitenkin tärkeää myöntää, että kaikki opettajat eivät tunteneet, että aktiviteetti edisti ketterän mielenlaadun kehittymistä. Jotkut antoivat neutraalimpia vastauksia, kun taas muutama suoraan totesi, etteivät he havainneet merkittävää vaikutusta tässä suhteessa. Nämä vaihtelevat vastaukset korostavat ketterän ajattelutavan juurruttamisen monimutkaisuutta koulutuskontekstissa ja korostavat tarvetta tutkia entistä tehokkaammin sopeutumiskykyä ja joustavuutta opiskelijoiden keskuudessa edistäviä opetusmenetelmiä.

3. Lisätiedot näistä aiheista ja muuttujista

Useat opettajat ilmaisivat huolensa VR-kokemuksen teknisistä aspekteista. He mainitsivat, että opiskelijoiden täytyi odottaa pitkiä aikoja päästäkseen aloittamaan VR-pelin, mikä osoittautui merkittäväksi haasteeksi. Näistä teknisistä ongelmista huolimatta nämä opettajat pitivät VR:ää arvokkaana oppimisen välineenä. Heidän palautteensa korostaa VR:n potentiaalia koulutuksessa, mutta painottaa sujuvamman teknisen toteutuksen tarvetta maksimoidakseen sen hyödyt.

Toistuva tunne opettajien keskuudessa oli positiivinen käsitys VR:stä tehokkaana ja sitouttavana oppimistyökaluna. Teknisten ongelmien huolimatta moni opettaja uskoi, että VR tarjosi ainutlaatuisen ja hyödyllisen tavan oppia. Tämä viittaa siihen, että opettajat näkevät arvoa upottavan teknologian sisällyttämisessä opetuskäytäntöihinsä parantaakseen opiskelijoiden sitoutumista ja oppimistuloksia.

Jotkut opettajat ilmaisivat huolensa Muralin käytöstä, erityisesti suurempien opiskelijaryhmien kanssa työskenneltäessä. He kokivat avoimen kankaan ominaisuuden vähemmän hyödyllisenä tässä kontekstissa. Tämä palaute korostaa digitaalisten työkalujen, kuten Muralin, skaalautuvuuden ja käytännöllisyyden merkitystä luokkahuoneessa, erityisesti työskenneltäessä moninaisten opiskelijapopulaatioiden kanssa.

Opettajat havaitsivat vaihtelua opiskelijoiden sitoutumisessa verrattaessa VR:ää ja Muralia. Jotkut totesivat, että opiskelijat olivat sitoutuneempia VR:ään, kun taas toiset raportoivat samanlaisista sitoutumistasoista molempien työkalujen kanssa. Tämä kokemusten ero viittaa siihen, että teknologian vaikutus opiskelijoiden sitoutumiseen voi vaihdella riippuen erityisestä koulutuskontekstista ja yksittäisten opiskelijoiden mieltymyksistä.

Joukko opettajia ilmaisi nimenomaisesti suosivansa VR:ää Muraliin verrattuna korkeamman sitoutumistason ja sen opiskelijoiden keskuudessa herättämän ihastuksen vuoksi. Tämä suosiminen korostaa VR:n potentiaalia luoda upottavia ja lumoavia oppimiskokemuksia. Ymmärtäminen, miksi jotkut opettajat suosivat VR:ää muiden digitaalisten työkalujen edellä, voi tarjota arvokkaita oivalluksia teknologian omaksumisesta koulutuksessa.

Yhteenvetona opettajien vastaukset heijastavat monenlaisia näkökulmia VR:n ja digitaalisten työkalujen, kuten Muralin, käytöstä toisen asteen koulutuksessa. Vaikka VR:ään liittyy teknisiä haasteita, opettajat yleisesti katsovat sen lupaavaksi koulutusvälineeksi. Valinta VR:n ja muiden digitaalisten alustojen, kuten Muralin, välillä voi riippua tekijöistä, kuten luokkakoon ja yksilöllisten opetustyylien, korostaen räätälöityjen lähestymistapojen tarvetta teknologian integroinnissa luokkahuoneeseen.

4. Mainitut huippukohdat

Yksi esiin nouseva merkittävä teema näistä vastauksista on teknologian tehokkuus erityistarpeisten opiskelijoiden, kuten autismista ja oppimisongelmista kärsivien, tukemisessa. Opettajat arvostavat, kuinka teknologia, mahdollisesti digitaalisen kanban-taulun tai vuorovaikutteisten työkalujen kuten Muralin muodossa, voi helpottaa nopeampaa oppimista ja ymmärrystä näiden opiskelijoiden keskuudessa. Tämä havainto korostaa teknologian potentiaalia vastata moninaisiin oppimistarpeisiin ja edistää inklusiivisuutta luokkahuoneessa.

Lisäksi opettajat ilmaisevat tyytyväisyytensä teknologian tarjoamaan joustavuuteen opetuskäytännöissään. He korostavat kykyään räätälöidä tukensa yksittäisille opiskelijoille ja vapautta valita, kuinka ja milloin tarjota henkilökohtaista apua. Tämä uudenlainen joustavuus ei ainoastaan paranna heidän tuottavuuttaan, vaan myös valtuuttaa opiskelijoita tekemään valintoja oppimispolullaan, kuten henkilökohtaisen kanban-taulun ja harjoitusten järjestämisen kautta. Tämä siirtymä kohti suurempaa opiskelijoiden autonomiaa nähdään positiivisena kehityksenä koulutusprosessissa.

Uuden teknologian esittely opiskelijoille on toinen näkökohta, jota opettajat arvostavat. He tunnistavat digitaalisten työkalujen kanssa tutustuttamisen arvon ja näiden työkalujen potentiaalin sujuvoittaa dokumentointia ja yhteistyötä. Tämä on linjassa koulutuksen kehittyvän maiseman kanssa, jossa digitaalinen lukutaito ja sopeutumiskyky teknologisiin edistysaskeliin ovat yhä tärkeämpiä taitoja, joita opiskelijoiden on hankittava.

"Uskomattoman VR-ympäristön" maininta korostaa opettajien kiinnostusta upottavaan teknologiaan potentiaalisesti sitouttavana koulutustyökaluna. On kuitenkin huomionarvoista, että yksi opettaja ilmaisi varauksia yhteistyön tasosta virtuaalitodellisuusympäristössä. Tämä viittaa siihen, että vaikka upottavalla teknologialla on potentiaalia parantaa tiettyjä koulutuksen aspekteja, sen tehokkuus yhteistyön ja merkityksellisten vuorovaikutusten edistämisessä saattaa vaatia lisätutkimusta ja hiomista.

5. Parannettavia näkökohtia

Yksi esiin noussut teema oli teknologiaan ja sen opetukseen integroimiseen liittyvät haasteet. Toinen useiden opettajien esiin tuoma huomionarvoinen asia oli Mural-alustan käytön monimutkaisuus ja mahdolliset häiriötekijät. Opettajat huomauttivat, että oppilaat kokivat sen usein sekavana, mikä johti liialliseen hiiren liikutteluun ja oppimisprosessin häiriöihin. Tähän ongelmaan jotkut opettajat löysivät ratkaisuksi valmiiksi tallennetut ratkaisuvideot, jotka edistivät oppilaiden itsenäistä työskentelyä. Kuitenkin korostettiin, että oppilaat saattavat tarvita korvatulppia kuunnellakseen näitä videoita häiritsemättä toisiaan.

Lisäksi heräsi huoli oppilaiden edistymisen näkyvyydestä Muralin jaetulla kankaalla. Vaikka se koettiin hyödylliseksi opettajille oppilaiden edistymisen seuraamiseen, jotkut opettajat tunsivat, että oppilaiden ei välttämättä tarvitse nähdä toistensa edistymistä, sillä se voi olla häiritsevää. Opettajat huomauttivat myös, että oppilailla ei yleensä ollut tapana seurata omaa edistymistään, mikä viittaa mahdolliseen parannettavaan alueeseen oppilaiden sitoutumisessa ja itsearvioinnissa.

Teknologian osalta opettajat mainitsivat VR-laitteiden pystyttämiseen liittyvät haasteet, jotka veivät merkittävästi aikaa ja rajoittivat interaktiivisia mahdollisuuksia virtuaalitodellisuusympäristössä. Oppilaat ilmaisivat halunsa enemmän vuorovaikutukseen VR-maailmassa, mutta laitteiden pystyttämisen logistiset vaikeudet rajoittivat tätä potentiaalia. Myös Spatialissa ja VR:ssä perehdyttämisen haasteet olivat merkittäviä oppilaille, jotka eivät olleet aiemmin käyttäneet tätä teknologiaa, ja jotkut oppilaat kokivat epämukavuutta tai huimausta VR:n käytön jälkeen.

Lopuksi jotkut opettajat ilmaisivat huolensa oppilaiden käytöksestä, kuten liiallisesta leikkimisestä, post-it-lappujen siirtelystä tai poistamisesta yhteistyöalustoilta, mikä häiritsi oppimisprosessia. Tämä viittaa selkeiden ohjeiden ja odotusten tärkeyteen oppilaiden käytökselle tällaisissa toiminnoissa.

6. Lisäkommentit

Nämä vastaukset korostavat sekä positiivisia että parannettavia alueita, valaisten käytettyjen työkalujen ja menetelmien tehokkuutta ja saatavuutta.

Yksi opettaja huomautti, että toiminnassa käytetty työkalu oli haastava heidän oppilailleen. Tämä havainto vihjaa, että lisäharjoittelumahdollisuudet tai eri aiheiden sisällyttäminen saattaisivat parantaa työkalun tehoa.Tämä palaute korostaa sopeutumiskyvyn ja mukauttamisen tärkeyttä opetustyökaluissa, jotta ne vastaisivat monipuolisten opiskelijoiden tarpeisiin. Lisäksi se korostaa työkalun sopivuuden arvioinnin merkitystä tiettyihin aineisiin ja koulutustasoihin.

Toinen opettaja ilmaisi innostuksensa Loom-videoista arvokkaana työkaluna ratkaisuvideoiden tallentamiseen, korostaen sen potentiaalia tulevaisuuden käyttöön. Tämä positiivinen palaute osoittaa, että tietyt opetustoiminnan osat otettiin hyvin vastaan ja niitä voidaan harkita jatkuvan integraation kohteeksi opetusmenetelmään. Se myös heijastaa opettajille tehokkaiden ja käyttäjäystävällisten resurssien ja työkalujen tarjoamisen tärkeyttä.

Toisaalta jotkut opettajat korostivat kohtaamiaan haasteita. Yksi opettaja huomautti, että yksi oppitunti ei riittänyt "Mural"-työkalun täydelliseen ymmärtämiseen ja käyttämiseen. Tämä palaute vihjaa siihen, että uusien opetusteknologioiden tai -alustojen esittelyyn tulisi liittyä kattavaa koulutusta ja tukea niiden tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi. Asianmukainen koulutus voi valtuuttaa opettajia hyödyntämään näitä työkaluja parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisäksi opettaja ilmaisi huolensa työkalun saavutettavuudesta vammaisille ihmisille, viitaten siihen, että se saattaa asettaa esteitä tälle oppijaryhmälle. Tämä palaute korostaa opettajien tarvetta ottaa huomioon opetusmenetelmiensä ja -työkalujensa inklusiivisuus, varmistaen, että ne ovat saavutettavissa kaikille opiskelijoille, riippumatta heidän kyvyistään.

Lopuksi opettaja kommentoi positiivisesti virtuaaliluokkahuoneen rakentamisen konseptia uskonnon kurssille, ehdottaen, että se on järkevää. Tämä vastaus korostaa innovatiivisten opetusmenetelmien, kuten virtuaaliluokkahuoneiden, potentiaalia sovellettaviksi menestyksekkäästi tiettyihin aineisiin, jopa niihin, joilla on ainutlaatuisia vaatimuksia tai tavoitteita. Se näyttää, miten harkitut pedagogiset päätökset voivat olla linjassa aineen kanssa, parantaen koko oppimiskokemusta.